Paikka
Pian ovat koulujen hiihtolomat.. Samalla keväiset päivät lähenevät pajunkissoineen.. Pian ne on.. odotan portailla.. joko ne hiihtävät metsän reunassa.. (Tämä on kohtaus filmistä ”Kevään ensi päivä”..)
Ja mikä parasta päivän pidentyessä ja katujen pikkuhiljaa kuivuessa aletaan harkita nastarenkaiden poisriisumista tai aletaan kaivella varastoista esiin talven levänneitä polkupyöriä..
Olipas aikamoinen talvi.. Juuri kun ei odota mitään kovaa talvea, tulee sitten tuollainen kaikkien aikojen jääkerros-pakkaskausi, joka teki jopa piintyneitten talvipyöräilijöitten polkemisesta aika tuskaa. Joka viikko olin kyllä liikkeellä, mutta muita pyöräilijöitä saati pyörähuoltoa tarvitsevia olikin sitten todella vähän. Pääsin helmikuun alussa Helsingin kaupungille töihin ja nyt huoltoaikoja on enemmänkin iltaisin, mutta kysykää rohkeasti, niin eiköhän yhteistä aikaa järjesty..
Helsingin sanomat kertoi lauantaina pyörän keväthuollon olevan oikeastaan aika helppoa. Vain kolme toimenpidettä, jotka onnistuvat aloittelijaltakin. 1) Pese pyörä ja öljyä ainakin ketjut (ja ehkä myös esim jarru- tai vaihdevaijerit) 2) Tarkista silmämääräisesti ja käsin kokeilemalla pyörän kunto, muista renkaat, kypärä, jarrut, heijastimet sekä lamput.. 3) Pumppaa kumit täyteen ja tarkista lapsien pyöristä tangon ja satulan korkeudet. Ja sitten vaan polkemaan.. Toisin oli vielä vuonna 2006, aiemmin oli vähän pitempi toimenpidelista
Ostin viime viikolla kaksi uutta ulkorengasta ja kyllähän pyörä kulkee taas mukavasti. Tekniikan maailmasta löytyi mielenkiintoinen rengaskirjoitus ja jopa Saunalahden sivuilta löytyy tietoa renkaan vierintävastuksesta Toistaiseksi olen osannut ostaa renkaan ihan vaan sormituntumalla, mutta ehkä joku päivä rengaskauppaan mennessä pitää olla paksu opaskirja kainalossa, ettei tule hätiköityä tärkeässä hankinnassa.
Pyörien varaosia ja uusia pyöriä on vaikea saada, kun valmistajat ovat riippuvaisia monista eri osien valmistajista ja yhdenkin osan jäädessä tulematta on vaikea löytää vastaavaa osaa muualta. Harmi sille, joka odottaa uutta pyörää jo ties kuinka monetta kuukautta. Meille tavallisille pyöräilijöille ei ehkä kuitenkaan ole niin suurta vaikutusta kuin ihan ensi alkuun voisi kuvitella.
Tavallisen pyörän toiminnassa tulee ongelmaksi laakerien kuluminen, mutterien löystyminen ja mahdollisesti jopa tippuminen, kumien eli renkaiden kuluminen, jarru- ja vaihdevaijerien kuluminen ja katkeaminen, ketjun venyminen jne. Näitä osia on markettien ja kauppojen hyllyt edelleen pullollaan. Niillä ei tietysti saada pyöräilyä tuntumaan yhtä helpoilta kuin sähköpyöräily tai yhtä täsmälliseltä kuin viimeisimmän version sähköinen etuvaihtaja, mutta monia hyvää tekeviä kilometrejä voidaan varmasti luvata kaikille halukkaille tänäkin vuonna.
Viikonloppuna oli taas aika virittää pyörää.. Tuli tsekattua pinnojen kireys ja vahvistin parissa pinnassa vannetta lisäämällä pinnamutterin ja vanteen väliin pikkuprikan. Lisäksi jarrupala oli päässyt liikkumaan ja nojasi renkaan kupeeseen juuri sen verran, että jarrutus oli jo jatkuvaa, mutta onneksi kuulin pienen kuiskutuksen jarrun suunnalta ja sain ongelman poistettua. Ja sääukko lupasi ensi viikoksi jopa öisin tiistaista alkaen plusasteita ja siksi asensin eturenkaaseen taas tavallisen sileän ulkokumin. Kevät, se on joka vuosi pyöräilijänkin parasta aikaa.. 😃