Pyörä oli päättänyt, että nyt on aika päästä huoltoon. Suoraan ajosta tuotiin sitten huoltoon, koska takarengas oli puhjennut, mutta pyörä tunsi kyllä nahoissaan, että niin monta pinnaa oli poikki, että ne oli aika saada vaihdettua. Siksihän se oli kuminkin antanut puhjeta..
Pyöräkuiskaaja laski, että kuusi pinnaa kolmestakymmenestäkuudesta oli poikki eli joka kuudes. Pyörähän oli pysynyt suorassa enää ylivertaisella tahdon voimalla.
Otin takapyörän irti ja takapakan avaimen esiin. Hups vaan, tähän malliin ei käynytkään Shimanon perusavain. Onneksi on Baanan pyöräkeskus. Nikin nuorempi veli Thomas oli passissa ja oikea avain löytyi, isukki osallistui puhelimitse operaatioon, että osattiin vääntää oikeaan suuntaan. Suurkiitos tärkeästä avusta!
Sitten pinnojen kimppuun. Kuusi pois ja uudet tilalle. Jotenkin tuntui puuttuvan jotain. Onneksi on Töölön pyörä. Kävin näyttämässä pinnaa ja 296 mm oli tosiaan neljä milliä pitempi kuin ne, jotka minulla oli pussissa. Pinnan nypläys käyntiin, alta alta päältä ja nippeliä tiukalle..
Hyväntahtoiset naapurit olivat jälkeen täysin vakuuttuneita, että Teron olis kyllä syytä vihdoin ostaa uusi pyörä.. Kovasti yritin selitellä, että vanteen suoristus on kestävyyslaji, kiristämisen askeleet on pienet ja homma etenee etanan vauhtia..
Lopuksi sitten ihan perushuoltotoimenpiteet, akseleihin vähän vaseliinia ja kireys kohdalleen, kumit täyteen, polkimet tiukalle, myös etupyörän pinnat tiukalle, jarrupalat kohdalleen ja jarruvaijerit sopivan tiukalle. Tarkistetaan vaihteet.. Sokeriksi pohjalle turvaviirin kiinnike tarakassa vähän taaksepäin, niin se sojottaa tarkemmin sivulle eikä painu alaviistoon..
Taka-akselissa löytyi erikoisuus, johon olen törmännyt aikaisemminkin. Polkimia pyörittäessä, kun siis rataspakka pyörii renkaan mukana, akseli näyttää hyvältä, mutta jos rengas pyörii vapaasti ja siis rataspakka on paikoillaan, akselin pää piirtää ilmaan noin puolen millin halkaisijaista ympyrää. Omaan pyörään uusin aikoinaan akselin 4,50€ hintaan. Pidetään asia seurannassa ja tarvittaessa aletaan vähän perusteellisempi remppa..
Tiger on Pere Appi-luokan raaseri, Nopsan melko pystyssä ajettava viisivaihteinen takavaihtaja citypyörä suoralla ohjaustangolla, renkaat pyörii lahjakkaan pienellä vastuksella ja moisen pyörän haastaminen vaatii huolellista valmistautumista, on meinaan noloa jäädä jalkoihin, joskus on semmoisesta tullut kokemusta.. Pere Appi-luokan pyörät on vuosien varrella huolellisesti sisään ajettu ja arvokkaasti eteenpäin luovutettu, niillä ei ole mitään tekemistä Emmaus-kirpputorien tai Pierre Abbén kanssa. Myös Beatles ja Abbey Road vie ihan väärille teille, vaikka pyörällä ajava joskus saattaa Beatlestäkin hyräillä.. Tiger lausutaan tietenkin kuten kirjoitetaan, senhän tietää kaikki, jotka tietää, että Rock’n’roll never dies..