Sitä aina sanotaan, että kaikenlainen liikunta on hyvästä, mutta voin kyllä suoraan tunnustaa, että ainakin hetkittäin minulla menee pyöräily aivan liian suureksi osaksi elämää. On paras tunnustaa heti alkuun ihan suoraan ja avoimesti että olen riippuvainen pyöräilystä. Sitä pitää aina vaan päästä ajelemaan pyörällä pitkin ja poikin ja aina välillä mielenkiinto pyörän hyvinvointia kohtaan jää ihan yksinkertaisesti liian vähäiseksi.
Tästä hyvä esimerkki nuo polkimet.. Minulla on ollut Fauber-polkimet aina ja olen ajatellut, että siinähän ne pyörii mukana ja matka etenee, mutta totuus paljastui toisenlaiseksi.. Ensi alkuun sitä alkoi huomaamaan, että pakettia kasassa pitävät lukkorenkaat on vähän löysällä ja kiristää pitää, mutta sitten sitä alkaakin tulla jo isompia ongelmia ja korjausta tulee lykättyä ja lykättyä.. Mullakin alkoi tulla aina vaan pahempia ja pahempia korjausten laiminlyöntejä. Piti päästä vaikka suunnistamaan tai torille ja siinä ei sitten enää ollut mitään rajoitteita, vaikka polkimet oli jo lähtiessä vähän löystyneet. Pahimmillaan sitä vaan jatkoi polkemista pienistä ennakkonykäisyistä huolimatta ja useammin kuin kerran tuli sitten poljettua laakerirengas ihan rusinaksi..
Vuosien varrella huoleton ja vastuuton polkimien yletön laiminlyönti vain paheni ja paheni ja suoraan sanoen olin vallitsevasta olotilasta huolimatta vieläpä ylpeä siitä, että pyörässä oli Fauber-polkimet eikä mitään nykyajan kotkotuksia.
Yhtenä päivänä aloin kuitenkin miettiä, että rouva polkee Crescentillään vuodesta toiseen ilman mitään polkimien korjauksia tai huoltoja ja siitä sitten pikkuhiljaa alkoi ajatus seljetä, että nyt on vihdoin aika tehdä jotain asialle. Olin jo vuosia sitten kuullut, että paikoilleen prässätyn Fauberin voi myös päivittää moderniin keskiölaakeriin asentamalla lukitteen kanssa rungon keskiömuhviin adapterin, johon voi ruuvata tavallisen brittikeskiöpatruunan ja elo nykystandardien mukaisesti voi alkaa.
Asennusohjeissa kehotettiin kääntymään asiantuntevan pyöräasentajan puoleen, jos asia mitenkään arveluttaa eli ei sitten muuta kuin tyylipuhtaasti tee-se-itse-pohjalta pyörän kimppuun. Onneksi on edes niitä asiantuntevia kavereita eli parin mutkan ja vaikeuden kautta voittoon ja pyörässä on nyt uudet polkimet ja kaikki toimii. Yksi ongelma oli pitempien 175mm kampien löytyminen, mutta niitäkin löytyy, jos ei muualta niin ameriikasta..
Nyt olen polkenut jo koko kesän uudella tekniikalla ja sekä sähköpyörä että Jääkäri on varustettu samanlaisella BSA-keskiölaakerilla. Ongelmia ei ole ollut, ainakaan polkimissa.. Vanhoissa pyörissä tulee toki aina jotain, mutta ei ole nyt ollut mitään vakavampaa. Paranemista on siis tapahtunut, ainakin pyörän kunnossa, itsestäni ja pyöräilyriippuvuudesta en ole ihan yhtä varma..
